Sm-Erävaellus ilmoittautumislinkki lisätty

Tulosta
Julkaistu Kirjoittanut Penttilä Teemu

49. Erävaelluksen SM-kilpailut Salamajärvellä 14.-16.9.2018

 Ilmoittautumislinkit lisätty kilpailun nettisivuille.

http://www.eravaelluskilta.fi/index.php/era-sm18

Kisassa mukana myös retkisarja

Raesärkkien kunnostus

Tulosta
Julkaistu Kirjoittanut Penttilä Teemu

RAESÄRKKIEN VIRKISTYSALUEEN KUNNOSTUSTALKOOT ALKAEN VIIKOLLA 21

Raesärkät on luonnonhoitometsän, harjujen suojelualueen ja vanhojen metsien suojelualueen sisältävä kokonaisuus Nurmeksessa. Alueella aloitetaan viikolla 21 kunnostusohjelma, jota kutsumme toteuttamaan talkoolaisia. Talkoita jatketaan koko kesän ajan.
Tehtäviä ovat mm. polkusillan, pitkosten ja kompostoivan käymälän rakentaminen, nuotiopaikan, opasteiden ja viittojen tekoa sekä huoltotehtäviä.
Talkoolaisille tarjotaan muonitus ja tarvittaessa telttamajoitus. Kuljetuksissa avustetaan.

Tule mukaan yksin tai ryhmässä  sopivaan aikaan ja tehtävään. Tiedustelut ja ilmoittautumiset os. Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., puh 050 4327563.

 

 

Roskaton retkeily

Tulosta
Julkaistu Kirjoittanut Hakamäki

 

Roskaton retkeily

Antti Hakamäki

Mutta mitä on ?

Yhteisen ympäristömme tulevaisuus.

Hyvin huolestuttava, jos tahti jatkuu nykyisellä menolla hyvin pitkään.

Tällä tuhoutumistahdilla ihmiskunta on tiensä päässä muutaman sadan vuoden kuluessa, arvioni on 300 - 500 vuotta!!

Roskaton retkeily luonnossa tarkoittaa sitä, yhtään roskaa kulkijoilta ei jää luontoon. Kaikki tyhjät pakkaukset, sekä tarpeeton tavara tuodaan pois. Mitään ei jätetä jälkeen. Toisten retkeilijöiden roskia kerätään talteen. Kun on tilaisuus, kerrotaan roskattoman retkeilyn periaatteista muille kulkijoille. Kirjoituksessa käsitellään lähinnä kotimaassa tehtäviä retkiä.

Tämä kirjoitus perustuu omaan vankkaan tietoon retkeilystä, näkemääni, kokemaani, omaan opiskeluuni sekä tutkittuun tietoon.

Retki

Mikä on retki, millä, missä, milloin, millä varusteilla sitä teemme? Kuinka pitkään se kestää? Mitkä ovat välineet? Onko välineenä kanootti, lenkkitossut vaiko jokin muu väline? Olemmeko yksin, kaverin kanssa vai isomman ryhmän matkassa?

Alkuun on hyvin paljon kysymyksiä. Niihin saa vastauksia kokeneilta retkeilijöiltä, myös Googlesta1. Hyviä hakusanoja ovat, Mitä retkeily on, Retkeilijän varusteet.

Opaskirjoja on kirjoitettu monia ja jo vuosikymmenien ajan2 (Retkeilyn opas; Opintoretkeilykerhojen Liitto r;y, 1937), hieman uudempaa3 (Laaksonen Jouni; Retkeilijän Opas. Otava, 2013. 236 sivua).

Retken voi toteuttaa muutaman minuutin kävelynä lähimetsässä tai pihapiirissä. Toinen laita on esimerkiksi kahden viikon retki erämaissa.

Retkiä ovat, marjastaminen erilaisissa maastoissa. Kuten kankaat, korpikuusikot, mäet, suot, aukot, kaikista näistä maastotyypeistä löytyy eri marjoja. Sienestäminen, samaa kuin marjoillakin, eri sienet löytyvät erilaisista paikoista. Onkiminen mato-ongella sekä pilkkiminen talvella, on mahdollista tehdä ilman maan- tai vesistö lupaa. Muita harrastuksia on mahdollisia paljon, esimerkkeinä hiihto, potkukelkkailu, luistelu, valokuvaus, geokätköily, lemmikkien kera ulkoilu ja pyöräily. Luetteloa voisi jatkaa lähes loputtomiin!

Millaisilla varusteilla retkeilyä harrastetaan?

Varusteiden pitää olla tarkoituksenmukaisia. Hinta ja laatu sisältyvät tarkoituksenmu-kaisuuteen. Tarkoitan tällä, jos käytän varustetta pari kertaa vuoden aikana, edullisempi todennäköisesti riittää. Kun tarve on viikottaista, kannattaa tutkia kestävämpää- kevyempää vaihtoehtoa. Ennen hankintaa pitää tutkia tietoja erilaisista varusteista, hyvä on kysyä neuvoja kokeneilta retkeilijöiltä mitkä ovat varusteissa tärkeitä seikkoja. Mikä vastaa sinun omia vaatimuksia.

Internetistä löytää retkeilyvarusteiden valintaan hyviä vinkkejä. http://www.luontoon.fi/retkeilynabc/varusteet/ostavuokraatailainaa4

Onnistunut retki antaa sinulle voimia, hyvää oloa sekä mahdollisesti taloudellista hyötyä. Unohtaa ei sovi sitä, retket ovat hyvää hyötyliikuntaa.

Retkiä voi tehdä lähes aina ja millaisessa säässä tahansa, mitä Suomen luonto tarjoaa. Varusteet ja oma ajatusmaailma muuttuu. Näin onnistuneesta retkestä pääsee täysin rinnoin nauttimaan.

Jokamiehen oikeudet- ja velvollisuudet.

Tämä sisältää paljon tärkeää tietoa luonnossa retkeiltäessä. Jokamiehen oikeuksista saat5 lisätietoa alaviitteen osoitteesta.

Lisätietoa saa myös Luontoon.fi sivustolta.6

Kannattaa tutustua myös metsälakiin, tämä selkeyttää toiselta puolelta metsien käyttöä.7

Jokamiehen oikeuksia koskevaa lainsäädäntöä on kaikkiaan kahdessakymmenessä laissa. (Jokamiehen oikeuksia koskevat lait ovat sivustolla www.luonnossa.fi/lainsäädäntä.php

Retkeily

Hyvä muistaa, luonto ei itse tee yhtään ainoata pientäkään roskaa, se pystyy ja hyödyntää kaiken mitä siltä tulee. Otamme luonnosta oppia, emme jätä sinne retkeillessä mitään. Korkeintaan taipuneita korsia, painunutta sammalta voimme jättää jälkeemme.

Roskaton retkeily on kaikkien meidän yhteinen ilo saada kulkea siisteissä paikoissa turvallisesti. Se antaa meille kaikille suurta mielihyvää, kun voimme keskittyä kauniiseen luontoon. Nähdä, kokea ja saada haistella sekä kuulla sen ääniä.

Sillä luontoon lähdemme positiivisia kokemuksia hakemaan!

Nauttimaan luonnosta.

Retkelle valmistautuessa mietimme tarkkaan mitä varusteita tarvitsemme mukaan ja niiden kunto on hyvä, rikkinäisillä varusteilla ei pidä lähteä liikkeelle. Ne korjataan tai hankitaan uudet, omaa tarvetta varten. Varusteita on oikea määrä, turhat kannattaa jättää kotiin, niistä saattaa tulla matkan aikana roskaa. Kantolaite on tärkeä, valinta pitää tehdä oman tarpeen mukaan. Vain minä itse tiedän mikä sopii minulle parhaiten!

Ruuat ja juomat pitää pakata uudelleen, pakataan tarvikkeet kestäviin pusseihin/pakkauksiin, näin saadaan oikea määrä tarpeita mukaan. Samalla jäävät ylimääräiset pakkaukset pois, näin kantolaitteessa on vähemmän painoa ja rikkoutumisen vaara pienenee. Mieti tarkkaan mitä haluat tälle retkelle niitä mukaan.

Kun olet lähdössä pidemmälle retkelle, selvitä miten hoidat vesihuollon. Usean päivän vesiannos painaa paljon!

Varusteiden ollessa kerättynä, pakkaa ne huolella kantolaitteeseen. Pidä tavaroiden järjestys mielessä, kun pakkaat kantolaitetta seuraavaa retkeä varten laita kaikki samassa järjestyksessä sisälle. Näin opit löytämään tarvitsemasi, ilman turhaa penkomista ja vielä paljon nopeammin. Kun pengon reppuani, pinna kiristyy ja retki on siltä osin pielessä. Sitä ole tänne tultu etsimään.

Roskien määrä.

Retkeillessä valitettavan usein näkee isoja määriä roskia luonnossa, rannoilla ja yleisillä huolletuilla nuotiopaikoilla! Ei ole kiva mennä tällaiselle retkeilypaikalle, tekee mieli kiertää kaukaa.

Eräs esimerkki omalla kohdalla tuli syksyllä 2016, Tampereella Hervannan eteläpuolella noin kymmenen kilometriä. Paikka on autotiestä vajaan kilometrin päässä, traktoriura menee rantaan. Paikka huolletaan tätä pitkin. Rannassa on kaksi rakennettua nuotiopistettä, roskakatos, missä kaksi roskasäiliötä sekä puuliiteri. Paikassa on uimaranta ja muutakin rantaa satoja metrejä, kaunis paikka.

Mutta.

Voi sitä roskan määrää! Roskasäiliöt olivat täynnä, kannet auki, 2 x 600 litraa. Linnut olivat levittäneet roskia ympäriinsä ja retkeilijät olivat heittäneet omansa sinne sekaan. Tulos oli hirvittävä, siellä joukossa oli runsaasti pantillisia juomapulloja, alumiini-tölkkejä, metallia, muoveja ja ties mitä?

Eikä tässä kaikki, molemmissa nuotiopaikoissa oli roskia ja hiilten seasta pilkisteli alumiiniklönttejä. Välinpitämättömät retkeilijät olivat heittäneet tyhjentyneet oluttölkkinsä sinne palamaan, mutta eihän metalli pala nuotion lämmössä.

Aluetta katsellessa tuli mieleen, oliko täällä käyty kaupunkisotaa – roskilla.

Mieli oli masentunut sieltä kaverin kanssa poistuttaessa.

Ei ole ihme, että kunnat poistavat ulkoilualueilta niitä paikkoja, mitkä eivät pysy siistinä. Minä ymmärrän päättäjiä, heillä kun ei konsteja miten roskaaminen saadaan kuriin. Roskaamiseen kun usein kuuluu rakenteiden rikkomista tai peräti polttamista.

Kaksi esimerkkiä Vuokatista.

Sotkamon Vuokatissa oli elo-syyskuun vaihteessa Erävaelluksen MM-kisat neljänkymmenen partion voimin, partion vahvuus on kaksi henkilöä. Yksi tehtävärasteista, missä autettiin loukkaantunutta potilasta. Sitominen ja evakuointi sekä potilaan siirtäminen tien varteen jatkokuljetusta varten.

Toiminta oli noin puolentoista hehtaarin alueella. Kilpailijoita kahdensankymmentä ja potilaita sekä toimitsijoita yli viisikymmentä. Tarkastin alueen toiminnan jälkeen hyvin tarkasti. Roskia oli kaksi kappaletta, molemmat muovia ja todennäköisesti potilailta pudonnut.

Sieltä mäntykankaalta löytyi kyllä vanha auton takapenkki sekä toinen etupenkeistä, viitteitä ei näkynyt missä olisi loppuosa autosta. Paikka kun oli usean sadan metrin päässä autotiestä.

Samasta kilpailusta toinen tilanne.

Lauantain ja sunnuntaisen välisen yöpymisrastin toiminta ja aamulla kilpailijoiden lähdettyä yöpymisalueen siisteyden arviointi. Tehtävänä oli illalla nuotion sytyttäminen, poronjäkälä puuron keittäminen sekä kahden kalan paistaminen tikkukalana. Toimintaa kyllä oli.

Aamun valjettua arvioijat pääsivät työhönsä, jokaisella yöpymispaikalla oli partion numerolla varustettu lista paikan tunnistamista varten. Työn valmistuttua tulos oli se, että yhtään roskaa ei löytynyt ja nuotiopaikoista ei näkynyt muuta kuin tallaantunutta varpua ja sammalta.

Kyllä tietoa ja taitoa on, kun sitä käytetään oikein.

Tiedostaa.

Mitä roskat ovat?

Urjalan Sanomat kirjoittaa

Roskat sinne minne ne kuuluvat8

Kylmäkoskella valtatien varrella pysäkillä odotti vanha televisio pitkään bussia. Turhaan – tai mistä sitä tietää, vaikka joku bussikuski olisi lopulta heltynyt ja napannut elottoman odottajan viimein mukaansa. Oli miten oli, televisio on sittemmin kadonnut pysäkiltä.
Aiempina keväinä teiden varsilla ovat nököttäneet muun muassa iankaikkinen nojatuoli ja vanha sohva.

Näiden isompien ihmetyksen aiheiden lisäksi luonnosta on paljastunut taas kerran vaikka mitä. Roskien heittäminen teiden varsille on joillekin ihmisille ilmeisen normaalia toimintaa. Vaikea sanoa, onko kyseessä välinpitämättömyys, laiskuus vai ehkä tietämättömyys siitä, mihin roskat kuuluu laittaa.

Ihmettelen sitä, mitä tällaiset roskaajat tekevät kotona? Onko sielläkin touhu samanlaista, asuvatko he ehkä kaatopaikalla. Jos tähän paikkaan tulee vieraita, mitä he ajattelevat tästä porsastelemisesta?

Mitä tykkää tästä ihmisen paras kaveri eli koira? Kun hän saa lasinsirusta haavan tassuunsa, mahtaahan silloin riipaista isännän sydämestä kun lemmikki kärsii?

Minä en usko, uskon siihen että isäntä toruu koiraansa. Pitää katsoa jalkoihinsa mihin menee.

Miten luonnon eläimet suhtautuvat siihen, kun joutuvat hylättyyn katiskaan? Tai saavat onkijan hylkäämästä ongesta siiman kaulansa ympärille? Kummassakin tapauksessa todennäköinen seuraus on, eläin kuolee. Tätäkö ajattelematon kulkija haluaa? Vaikka tässä asiassa olen pessimisti, uskon parempaan.

Virttyneet purukumit ja tupakantumpit eivät nekään edistä luontokappaleiden terveyttä.

Kuvat kertovat enemmän kuin sata sanaa.

Urjalan Sanomat kirjoittaa mainiosti, sillä nämä roskat voivat olla retkeilijöiden jättämiä. Tosin niiden, välinpitämättömien.

Miten roskia käsitellään retkeillessä?

Lyhyesti, mitään ei jää jälkeen, kaikki hoidetaan asiallisesti jatkokäsittelyyn. Nuotiossa voi polttaa paperiroskat, ei muoveja ei edes polyeteenejä.

Kaikki muut roskat tuodaan pois metsästä ja lajitellaan oikeisiin jakeisiin jatkokäsittelyä varten. Sillä roskat säilyvät luonnossa hyvin pitkään.9

Luonto.

Suomen kansallispuistot kutsuvat juhlimaan ensi lauantaina 13.9.2017 Euroopan kansallispuistopäivää retkeilemällä. Tilaisuuksissa halutaan muistuttaa, ettei vastuuntuntoinen retkeilijä jätä jälkeäkään luontoon.

Jos jokainen kalastaja jättää vuodessa kymmenen metriä siimaa luontoon, vuosittain sitä kertyy koko maassa 20 miljoonaa metriä. Linnunpoikasia ja pieniä nisäkkäitä sotkeutuu helposti siimoihin kohtalokkain seurauksin.

Yksittäinen leipäpussin sulkija ei tunnu paljolta, mutta niitä saattaa kertyä nuotiopaikalle kymmeniä.

Miten nopeasti roskat maatuvat luonnossa:

Paperinen nenäliina 1–2 vuotta
Pahvimuki ja maitopurkki1–5 vuotta
Tupakantumppi15 vuotta

Purukumi 20–25 vuotta
Pussinsulkijatsatoja vuosia
Muovipussi 100 vuotta, muovipullo jopa 1000 vuotta

Paristot200–1000 vuotta
Hernekeittopurkki200–500 vuotta
Alumiininen juomatölkki200–1000 vuotta
Lasi säilyy luonnossa ikuisesti

Nämä ovat näkyviä roskia.

Näkymättömät roskat.

Meillä on iso joukko mikroroskia, eli ollaan molekyylitasolla. Synteettisia kuituja sisältävistä vaatteista niitä irtoaa jatkuvasti.

Mikromuovit ovat uhka suomen vesistöille.10 (Syke, Suomen ympäristökeskus, Maiju Lehtiniemi).

Suomen vesistöjen tila on parantunut viime vuosikymmeninä merkittävästi tehokkailla vesiensuojelutoimilla. Vesistöjä uhkaavat kuitenkin mm. mikromuovit, ilmastonmuutos, maatalouden kuormitus ja haitalliset aineet. Mikromuovipäästöjä syntyy esimerkiksi kotitalouksissa ja liikenteessä. SYKEn11 ensimmäinen Ympäristön tila 2017 -tietopaketti ilmestyy Maailman vesipäivän12 yhteydessä, ja se käsittelee Suomen vesistöjen tilaa ja tulevaisuutta.

Mikromuovit ovat alle 5 mm:n kokoisia muovihiukkasia. Pitkäikäisyytensä vuoksi vesistöihin päätyvät mikromuovit voivat olla ympäristöriski.

Mikromuovit kulkeutuvat vesistöihin mm. yhdyskuntajätevesien ja hulevesien kautta. Yhdyskuntajätevesiin mikromuovia päätyy esimerkiksi kosmetiikka- ja hygieniatuotteista sekä keinokuituvaatteiden pesusta. Helsingin Viikinmäen jätevedenpuhdistamossa tehtyjen tutkimusten mukaan jätevedestä saadaan puhdistettua 99 prosenttia mikromuoveista. Nämä mikromuovit jäävät kuitenkin jätevesilietteeseen, ja vaikeuttavat sen jatkokäyttöä. Hulevesien kannalta yksi merkittävä mikromuovin lähde on liikenne.

Maailman merissä kelluvasta 250 000 tonnista muoviroskaa arviolta noin 10 prosenttia on mikromuovia. Vuonna 2015 muovia tuotettiin yli 322 miljoonaa tonnia ja tuotannon on arvioitu jopa kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä”, erikoistutkija Outi Setälä Suomen ympäristökeskuksesta kertoo. ”Muovit muodostavat vakavan uhkan maailman vesistöille niiden yleisyyden ja pitkäikäisyyden takia. Tarkkaa tietoa eri toimijoiden ja tuotantosektoreiden mikromuovipäästöistä ei tällä hetkellä ole.”

Helsingin Sanomat julkaisi Tiede osassaan kirjoituksen muovia hajottavasta bakteerista ja perhosen toukasta.

Tämä on perin huolestuttava tieto. Uskon, että pian tämä johtaa siihen, muovimolekyylejä on pian elintarvikekierrossa.

Julkaistu: 24.4.2017 13 (Helsingin Sanomat, Tiede. Current Biolgy.).

Evoluutiobiologi Federica Bertocchinin mehiläisharrastus poiki yllätyshavainnon, joka saattaa tulevaisuudessa auttaa muovijäteongelman ratkaisussa.

Vahakoisa on matelijoiden ystäville tuttu perhonen. Sen toukkia kasvatetaan yleisesti ruoaksi terraarioeläimille. Mehiläisharrastajille vahakoisan toukat ovat tuholaisia, sillä ne syövät mehiläispesistä vahaa.

Eräänä päivänä Bertocchini puhdisti omien mehiläispesiensä kennoja vahakoisan toukista ja pani toukat muovipussiin. Hän yllättyi, kun tovin kuluttua toukat olivatkin jäystäneet muovipussin täyteen reikiä.

Espanjassa Cantabrian biolääketieteen ja bioteknologian instituutissa työskentelevä Bertocchini päätti tutkia asiaa kollegoidensa kanssa oikein tieteellisesti.

He laittoivat noin sata vahakoisan toukkaa tavalliseen supermarketin muovikassiin ja havaitsivat, että reikiä alkoi ilmaantua jo 40 minuutin kuluttua. 12 tunnin jälkeen muovikassista oli syöty muovia 92 milligrammaa.

Se ei kuulosta paljolta, mutta toukan muovinpopsimistahti on huomattava, kun sitä verrataan esimerkiksi aiemmin tutkittuihin muovia biohajottaviin bakteereihin.

Olennaista on, että toukat eivät vain popsi muovia. Ne hajottavat sitä tietyn entsyymin ajaman kemiallisen reaktion avulla, siis todella biohajottavat muovijätettä.

Luonnossa toukat syövät mehiläisvahaa. Tutkijat uskovat, että mehiläisvahan ja polyeteenimuovin hajottamisessa on kyse samantyyppisten kemiallisten sidosten rikkomisesta.

”Toukkien syömä vaha on sekin polymeeri, eräänlainen luonnollinen muovi. Sen kemiallinen rakenne ei suuresti eroa polyeteenista”, kertoo Bertocchini tutkimustiedotteessa.

Polyeteeni on muovin käytetyin raaka-aine. Spektroskoopin avulla tutkijat tarkastelivat, miten muovin kemialliset sidokset napsuvat rikki toukkien käsittelyssä. Toukat näyttivät hajottavan muovin polyeteenin etyleeniglykoliksi.

Muovia hajosi, vaikka tutkijat murskasivat toukkia ja sivelivät massaa muovipussin päälle.

”Toukka tuottaa kenties sylkirauhasissaan tai ruoansulatuskanavassaan elävien bakteerien avulla entsyymiä, joka rikkoo muovin kemialliset sidokset. Seuraavaksi aiomme selvittää, mikä tämä entsyymi on ja minkälaisia prosesseja tähän reaktioon liittyy”, Bertocchini sanoo.

Tutkijat uskovat, että jos entsyymi voitaisiin eristää, sitä voitaisiin massatuottaa teollisesti ja käyttää apuna muovijätteen hävittämisessä.

Tutkimuksen julkaisi Current Biology.

Miten voin osallistua?

Retkeilijöille tietoa antavat, Suomen Erävaelluskilta- Roskaton retkeilykummitoiminnan avulla. Suomessa on viisikymmentäkolme kummia eripuolella Suomea, he auttavat mielellään suunnallaan retkeilijöitä.

Roska päivässä- liike.14 Hienoa työtä, heidän mottonsa voi olla, tänään yksi- huomenna kaksi.

Pidä Lappi siistinä ry.15

On helppo paheksua roskaajia, mutta mitä se muuttaa? Ei mitään, mutta näytä heille esimerkkiä.

Roska päivässä -liikkeen jäsenet ovatkin valinneet toisen tien.
Huolehdimme omista roskistamme ja keräämme päivittäin vähintään yhden roskan
sekä haastamme vähintään yhden tuttumme mukaan.
Roskaliike on sydämen liike, jokainen sitoutuu ennen kaikkea itselleen.

Miksi luonto on retkeilijöille tärkeä asia.

Suhtautuvat kriittisesti luonnon- ympäristön likaantumiseen, he kaipaavat puhtautta.

Ovat eettisesti aina luonnon puolella.

Kunnioittavat luontoa.

Luonto voittaa aina!!

 

Lähdeluettelo:

Retkeilyn opas; Opintoretkeilykerhojen Liitto r;y, 1937

Laaksonen Jouni; Retkeilijän Opas. Otava, 2013. 236 sivua.

Jokamiehen oikeuksia koskevaa lainsäädäntöä sivuilla www.luonnossa.fi/lainsäädäntä.php.

Minna Mäkelä; Urjalan Sanomat, 12.9.2017.

Syke, Suomen ympäristökeskus, Maiju Lehtiniemi.

Helsingin Sanomat, Tiede. Tutkimuksen julkaisi Current Biolgy.

1 Hakuohjelma Google.

2 Retkeilyn opas; Opintoretkeilykerhojen Liitto r:y, 1937.

3 Laaksonen Jouni; Retkeilijän Opas. Otava, 2013. 236 sivua.

4 Retkeilyvarusteista; http://www.luontoon.fi/retkeilynabc/varusteet/ostavuokraatailainaa

5 http://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Julkaisut/Esitteet/Jokamiehenoikeudet_esite(4450)

Toinen sivusto; www.luonnossa.fi/lainsäädäntö.php

8 Minna Mäkelä; Urjalan Sanomat, 12.9.2017.

9 Sanomalehti Kaleva, 22.5.2014.

10 Syke, Suomen ympäristökeskus, Maiju Lehtiniemi.

13 Helsingin Sanomat, Tiede. Tutkimuksen julkaisi Current Biolgy.

Vaelluksen MM-kilpailut 2017

Tulosta
Julkaistu Kirjoittanut Penttilä Teemu

Kuvia kilpailusta.

Vaelluksen MM-kilpailut -Nordic Hiking World Championships 2017 järjestää Sotkamon Jymy

Talkoot Saariselällä 2016

Tulosta
Julkaistu Kirjoittanut Penttilä Teemu

TALKOO-OHJELMA SAARISELÄLLÄ vko 22-23/2016

Alustava suunnitelma, tarkentuu toteutusvaiheessa. Mukaan mahtuu vielä muutama innokas talkoolainen!

VIIKKO 22

Sunnuntai 29.5. iltapäivällä veneellä Tammikämpälle joko Ponkunsuvannosta tai Juurisatkonnivalta. Mahdollisesti myös maanantaina aamulla mönkijöillä Kiilopäältä.

Veneessä varusteet ja välineet, osa talkoolaisista. Osa kävellen Marivaarasta Luirojokivartta.

Tehtävät: Tammikämpän viimeistely, ulkorakennuksen katon korjaus ja Karapuljun mönkijäsillan (suolla) purku.

Paluu perjantaina 3.6. samaa reittiä tai haluttaessa voi jatkaa viikolla 23 Hammaskodan eristykseen.

VIIKKO 23

Maanantaina 6.6. mönkijöillä Lutonsillalta Hammaskodalle tai kävellen Luirojärveltä.

Tehtävät: Kodan eristäminen, mahdollisia siistimistehtäviä.

Paluu perjantaina 10.6. joko Lutonsillalle tai Marivaaraan (riippuen ajoneuvoista).

Kulku Lappiin ja takaisin kimppakyydein tai yhdyskuljetuksin, jotka suunnitellaan osanottajien lähtöpaikkojen mukaan.

Talkooajalla tarjotaan kämppämajoitus ja muonitus.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset

Jorma Pihlainen

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.">Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

puh 050 432 7563

Roskaton vaelluskummi

Tulosta
Julkaistu Kirjoittanut Penttilä Teemu

Haluatko Roskattomiksi vaelluskummiksi?

Liity myös avoimeen Facebook-ryhmään.


Haluatko noudattaa hyviä tapoja ja olla esimerkkinä muille retkeilijöille?

Ilmoittaudu Suomen Erävaelluskillan ja Metsähallituksen alkavaan yhteistyökampanjaan roskattoman retkeilyn puolesta.

Ilmoittautumiset:

Jorma Pihlainen, pihlainen(ät)luukku.com

Roskaton vaelluskummi
- toteuttaa hyvää vaelluskulttuuria
- on esimerkkinä muille vaeltajille ja luonnossa kulkijoille
- neuvoo ja ohjaa tarvittaessa
- huolehtii omista ja ryhmänsä jäljistä sekä jätteistä
- korjaa muiden jäljiltä kohteet siistiin kuntoon

Roskaton vaelluskummi voi toimia nimetyllä alueella (kansallispuisto, erämaa-alue, retkeilyalue tms.).

Kiltaviesti 1-2016

Tulosta
Julkaistu Kirjoittanut Penttilä Teemu

Suomen

Erävaelluskilta ry

Kiltaviesti 1/2016 28.1.2016

Kutsu Kiltakäräjille

Kiltakäräjät käydään Kouvolan Uttihallissa perjantaina 19.2.2016 alkaen kello 19.00 osoitteessa Lennostontie 2, Utti.

Esillä Kiltakaaren 9 luvussa mainitut asiat sekä erityisaiheina SM-erävaelluksen hallinnointi, valvonta ja järjestelyt, jotka ovat nyt Killan vastuulla.

Tämän vuoden tapahtumia ovat kunnostus- ja siistimistalkoot Saariselällä viikoilla 22 ja 23 sekä roskattoman retkeilyn teemakampanja, jonka käynnistämme yhdessä Metsähallituksen kanssa. Tule suunnittelemaan näiden toteutus yhdessä.

Kuiltakäräjien jälkeen hallissa voi yöpyä lattiamajoituksessa omin varustein ja samalla on tilaisuus osallistua Kaukopartiohiihtoon, tarkemmat tiedot www.kouvu.fi/kaukopartiohiihto.

Jäsenmaksut

Hoida jäsenmaksu mieluusti kiltakäräjiin mennessä Killan tilille FI03 3939 0052 4126 65 ja merkitse viestiin, kenen puolesta maksu on suoritettu.

Kiltakäräjillä tehdään pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavia päätöksiä. Ole aktiivinen ja ota yhteyttä, jotta voimme yhdessä haasteet toteuttaa.

Jäsenmaksut ovat entiset:

Aikuiset 20 euroa

Nuoret 10 euroa

Perhe 30 euroa

Yhdistykset 50 euroa

Ainaisjäsen 200 euroa

Kannattajajäsen 100 euroa.

Yhteystiedot

Oltermanni Jorma Pihlainen 050 432 7563 Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Teemu Penttilä 0500 444 939 Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Erä-SM säännöt ja järjestelyohje

Tulosta
Julkaistu Kirjoittanut Penttilä Teemu

Erävaelluksen sm-kisojen säännöt vuodelta 2013.

Erävaelluksen sm-kisojen järjestelyohje vuodelta 2015

Esimerkki erävaelluksen sm-kisojen tulostenlaskusta, sekä aikataulujen ja suorituspaikkamäärien laskennasta excelillä.

.

Kävijälaskuri

618934
TänäänTänään33
Kävijöitä yhteensäKävijöitä yhteensä618934
Copyright 2011 Erävaelluskilta ry. All Rights Reserved.
Joomla themes by Hostgator coupon